Kuvat tulevat pian!

Hoidettaessa tammaraasu kuuntelee tarkasti ympäristöään ja siirtelee hermostuneesti jalkojaan. Joskus ympäristö stressaa pikkuista niin, että se saattaa jopa potkaista yllättäin taaksepäin, kun kuvittelee näkevänsä jotain. Huutaminen ja kireä käytös saavat Annan hermostumaan entisestään, ja siksi potkimiseen sun muihin äkkiliikkeisiin täytyy suhtautua hieman ymmärtäväisemmin, kuin tavallisen hevosen kanssa. Ei Anna tietenkään saisi potkia, eikä normaalitilanteessa riehukaan, mutta aina kannattaa varmuuden vuoksi liikkua sen kaulan alta eikä takapuolen takaa.
Kun varusteita aletaan laittamaan, neiti rauhoittuu hieman. Se tietää pääsevänsä pian ulos ja liikkumaan, ja ilmeisesti se on oivaltanut sen tosiseikan, ettei kukaan pääse juoksevan hevosen kimppuun niin helpolla kuin käytävälle sidotun. Missään tapauksessa Annan varustaminen ei ole lasten tai kokemattomien hommaa, koska siihen liittyy aina omat riskinsä ja vain kunnon hevosmies osaa olla koko ajan sopivasti varuillaan hermostuttamatta tammaa omalla käytöksellään.
Loimittaminen on nimittäin oma luku sinänsä - Anna säikähtää, jos tämä suuri kangas vain leväytetään sen selkään. Hoitajan on viitsittävä liu'uttaa loimi selkään rauhallisesti kylkeä pitkin.

Kuten todettiin, juosta Anna osaa. Jos ollaan radalla, omista kavioista lähtevä kaiku vähän pelottaa, mutta tallin hiittisuoralla meno on vakaampaa. Jos mukana on muita hevosia tai jos matka käy metsään, autotien vierelle tai radalle, kannattaa Annan korviin laittaa tulpat varmuuden vuoksi. Syyssäällä, kun niitä vesilätäköitä on, kannattaa treenissä käyttää himmennintä. Tällä juoksijalla on paha tapa hyppiä vesien yli, jos se näkee ne kunnolla. Myös puolilaput silmillä autojen seassa tai suuren hevosjoukon kanssa ovat kova sana.
Tamma on herkkä hyppäämään laukalle, ja siksi suosittelenkin peitsarivaljaiden käyttämistä myös ihan tavallisessa kotitreenissä. Jos niitä ei ole, pienikin rapsahdus aiheuttaa Annan takajaloissa sellaisen sätkähdyksen, että sen jälkeen on vain pakko vaihtaa laukalle, ettei kaatuisi. Myös potkuremmi auttaa treenissä säikkymisen kanssa, koska sitten Anna ei ainakaan pysty vahingoittamaan kärryä tai kuskia, eikä itseäänkään pahasti.

Normaalihevonenkin stressaa raveissa, niin mitä kuvittelisimme - stressaako Anna? No tottakai. Korvat tukkoon jo kotona, niin auttaa vähän. Kannattaa ottaa mukaan raveihin Annan oma hoitaja ja maksaa hänelle vaikka vähän ylimääräistä tamman tyynnyttelystä, koska omat ihmiset ovat tasan tarkkaan ne ainoat, joiden kanssa herkkä säikkymme pysyy edes joten kuten hallinnassa. Jopa itse lähtö on aluksi pelottava - mutta tamma osaa vaihtaa sen kilpajuoksuvaihteen päälle, kun näkee, ettei lönköttämällä pysy muun hevoslauman suomassa turvassa.