Kuvat ovat Crimsonin omaisuutta.

Hoidettaessa poikakulta on tiettyyn rajaan asti rauhassa paikallaan. Kuumissaan se kyllästyy todella nopeasti, joten kymmenessä minuutissa viimeissään on kesällä treenin jälkeen oltava valmista. Aamulla ulos mennessään ja sitä ennen harjattavana orin hermo kestääkin sitten huomattavasti pidemmän ajan. Letkutusta se ei pelkää, eikä vierasta jalkoihinkaan koskemista muuten, mutta silti kannattaa varoa. Kassu ei ole mikään pikkuponi, ja joskus hermostuksissaan se kuopii etujaloillaan sellaisella voimalla, että siitä on parempi pitää räpylänsä poissa välistä. Kannattaakin ottaa joku muu vähän katsomaan Kassun ilmeitä esimerkiksi linimenttiä laitettaessa, jotta hoitaja ehtii pois jo orin varoittaessa, eikä vasta sitten kun vahinko sattuu. Ylipäätään poika on kuitenkin tosi mukava hoidettava, eikä kiukuttelua tapahdu kuin äärimmäisen harvoin.
Valjastuskin on mukavampi hoitaa rivakasti kuin hidastellen. Topakka asenne kertoo Kassullekin, että hoitaja tietää tehtävänsä, ja silloin hevosenkin on helpompi pysytellä rentona. Sählääminen, hätäileminen ja jatkuvat virheet saavat pojan kyllä aika huonolle tuulelle. Sen verran täytyy erityishuomautusta sanoa, että Kassun taakse ei yksinkertaisesti mennä. Muutaman muun kanssa häntäremminkin laittaminen onnistuu takapuolen takana seisten, mutta Kassusta ei tiedä, että vinnaako se takajalalla menemään, vaiko ei. Vielä se ei ole yrittänyt potkaista, mutta koskaan ei tiedä, kun tämä poika on kyseessä. Parempi pelata varman päälle.

Potkuremmi, päätanko ja harjashimmennin tarvitaan kotioloissa ajettaessa, silmälaput muiden kanssa päästeltäessä tai kilpailuissa. Ne kun löytyvät, säästytään ongelmilta. Yksinään Kassu on nimittäin vähän säikky tyyppi, ja esimerkiksi hyppii kuralätäköiden yli, ja kunnolla säikähtäessään yrittää pukittaa tai potkaista. Muiden seura - hermoheikkojenkin hevosten - rauhoittaa oria saman tien niin paljon, että potkuremmi ja himmennin voidaan jättää kotiin, mutta kiihdyteltäessä tai kilpaa ajettaessa poika kyttää niin paljon muita takanaan, että silmälaput on pakko ottaa mukaan treeniin ja kilpailuihin.
Ohjastajat ovat kaikesta huolimatta kehuneet Kassua erittäin hyväksi juoksijaksi. Se vastaa saman tien käskyihin, vaikka pahoina päivinä pysähtyminen ja hidastaminen joudutaankin pakottaa läpi. Silti pojasta löytyy sen verran tulista sieluakin, että se pääsee kovaa, ja tietynlainen äkäisyys ja vihaisuus vain antaa lisävauhtia.