Pietan palkintokaappi.
150ve, ruusuke, toppaloimi

Heinäkuu 2010 Kesäkuu 2010
Pieta on Crimsonin, JG'n ja Zurückin yhdessä järjestämällä laitumella

Kesäkuu 2010
Pieta on Crimsonin, JG'n ja Zurückin yhdessä järjestämällä laitumella

Toukokuu 2010
Pieta se pitää helteestä, koska ei joudu töihin kuumuuden vuoksi. Viikkoon en ole jaksanut ratsastaa sillä, vaan olen vain laittanut tallipojan juoksuttamaan tammakultaa. Olisi ehkä aiheellista ottaa tammalle oma hoitaja, mutta vierastan ajatusta. Haluan hoitaa tätä mussukkaa ihan itse niin paljon, kuin mahdollista.
Kisatauko sen kuin jatkuu, VRL kun on ollit puolisen vuotta poissa pelistä. Se näkyy sekä lisäkiloina hevosten vyötäröllä että minun kankeana ratsastuksenani esteillä. Tarvitsisimme valmentajaa avuksemme ennen kuin Pieta-raukka lihoo kiinni karsinaansa ja minä muutun ratsastavaksi puuhevoseksi. Onneksi edes saisin tamman liikkeelle, jos vain viitsisin, mutta laiskuus on iskenyt helteen myötä.
Mietin, auttaisikohan muuten uintireissu meitä virkistymään hieman. Taidankin kokeilla veden vaikutusta Pietaan heti huomenna!

Tammikuu 2010
En tiedä, Mikä siihen Pietaan nyt iski, mutta kengityksessä akka nyt vain käyttäytyi kuin hullu. Seppäparka sai tosissaan hikoilla, että sai tammani kavion pysymään polviensa välissä. Minä en hommaan edes viitsinyt ryhtyä, koska olen aikaisemmin kengittänyt ennen niin rauhallisen Pietan lisäksi muutamia puoliksi nukkuvia suomenhevosia. Ei meidän seppämme mitään pettymystä tuottanut, koska on ammattitaitoinen, mutta minua kyllä hävetti Pietan puolesta. Ebn ole koskaan oikeasti suuttunut sille, ja vaikken koskaan löisikään hevosta, uskokaa pois, että mieleni teki siinä paikassa kiskoa nahkavyö pois yltäi ja läimäistä niin että vinkuu.
Lopulta kengät olivat jaloissa ja seppä istui tallikämpässä kahvilla ja pullalla, koska halusin pyytää anteeksi ja kiittää. Jalkojaan heilutellut Pieta pääsi kuluttamaan kenkiään sitten hakaansa...

Helmikuu 2009
Treenit ohi, kerrassaan loistavaa! Mielialani oli niin korkealla, että tarjosin tammalleni muutaman iltaruoan mukana paljon porkkanoita. Se rouskutti ne kovaa vauhtia. Tuli siinä sitten eräänä iltana mieleeni, että lihotanko ratsuni uudelleen pomppivaksi ihrapalloksi, jos jatkan tätä rataa. Noh, sen näkee sitten parin kuukauden päästä, enkä minä ajatellutkaan enää sen lahjomista jatkaa.
Harrastamme paljon maastoilua. Kelit ovat niin ihanat siihen. Lumi narskuu kavioiden alla, ei ole kylmä, mutta ei kuumakaan. Pieta on niin hyvä hevonen.

Tammikuu 2009
Treeniohjelmamme on nyt niin tiukka tahdiltaan, että ei tekisi mieli edes kirjoittaa koko aiheesta. Maanantain ja tiistain vietämme raskaissa esteharjoituksissa. Keskiviikon saamme levätä. Torstai on kiipeilyä, maastoilua ja yleistä kuntoharjoittelua ja sitten tulee se perjantai, ihana asia. Perjantaisin saamme nimittäin kävellä rauhallista tahtia ilman satulaa maastopoluilla, ja se vasta on jotain kun väsy painaa. Lauantaina on koulutreeni valmentajan johdolla ja sunnuntain olemme pyhittäneet viikon toiseksi lepopäiväksi. Pieta näyttää kyllä nauttivan kovasti töistään. Minulle tällainen kuukauden tehotreeni alkaa olla liikaa.

Joulukuu 2008
Pietani elämässä on meneillään mielenkiintoinen vaihe - kilpaura - ja on tullut aiheelliseksi kirjoittaa siitä hieman muistiinpanoja. Yhteiselomme nuoren tammani kanssa on käynnistynyt hyvin. Pieta oppi heti hirnahtamaan minulle tervehdyksen, kun saavuin ja tajusi nopeasti tulla myös portille vastaan kun hain sitä haasta. Nykyään tarvimme vielä pientä hienosäätöä sen kanssa, että karsinan ovea ei potkita jotta ruoka tulisi nopeammin, koska sehän ei tule. Muuten käytöstavat ovat loistavassa kunnossa ja elämä hymyilee. Pieta oppii nopeasti, sitäpaitsi. Syyskuu 2008
Kävimme kouluvalmennuksessa PoRan valmentajien silmien alla. Katsokaa, miten meitä kommentoitiin!
Aloitimme heti anivarhain valmennusten pidon Pietalla. Pieta oli hieman unenpöpperöinen, kun toit sen maneesiin, mutta kun kokosin esteet, Pieta ryhdistäytyi. Annoin Pietan ja sinun kävellä pitkin ohjin, mutta nurkissa oli örkkimörkkikokouksia, joten Pieta vähän sai pömeleitä.
Alkuravit olivat vielä hieman tahmeat, Pieta oli kuin kärpänen liisterissä, ei siis kovin hyvä alku. Muutaman herättelyn ja kahvikupposen jälkeen Pieta kuitenkin havahtui, eikä mitenkään höpötellyt. Pieta ravasi lennokkaasti, tosin esteiden vierellä se hieman lyhensi askeliaan ja yritti hypätä esteet, mutta sait hyvin pysäytettyä Pietan ajatteet. Myöhemmin Pietan askeleet muuttuivat pehmeiksi, ja näin, kuinka sinunkin ratsastus rentoutui, ja kumpikaan teistä ei enään vilkuillut nurkkia.
Ravien jälkeen kävelitte vähän aikaa, samalla selitin sinulle rataa. Pieta oli reipas ja turhan intoileva, mutta istuntaasi parantamalla sait Pietan rauhoittumaan. Pieta oli kuitenkin koko ajan kuulolla, mutta korvat kääntyilivät taas vähän Örkki-Mörkki kokouksiin päin.
Ja nyt oli aika esteille! Sen taisi Pietakin tajuta! Käskin sinun laukata pääty-ympyrällä, mutta Pieta lähti viemään esteelle. Onneksi pysyit kyydissä, ja sait harjasta tukevan otteen. Pieta pysähtyi kuitenkin hyvin, onneksi. Pieta rauhoittui, joten nostitte lauka uudestaan, tällä kertaa paremmalla tuloksella. Laukka sujui kuin tanssi, joten oli aika esteille.
Aloitimme puomeista, joille Pieta melkein nauroi. Puomit siis sujuivat kunnon hepalta niin kuin pitikin.
Ristikot olivat vähän hankalempia In-Out-välillä, mutta selkä taipui ja jalat tottelivat kroppaa, niin Pietalle sekin oli kuin lasten leikkiä.
60cm oli jo vähän hankalempi, joten piti pidentää väliä sarjaväliksi, mutta se onnistui liiankin hyvin ja tämäkin väli lyhennettiin innariksi. Tässäkin sujui vielä ihan OK.
80cm oli jo hankala, yritimme vain sarjavälillä. Pieta oli selvästi jäykkä, joten suosittelen Pietan viemistä hierottavaksi! Jotta kaikki sujuisi ongelmitta, oli välissä noin neljä laukka-askelta.
Lopuksi menimme ravipuomeja ja ne sujuivat hyvin. Et kuitenkaan noudattanut neuvoani, ja antanut Pietan venyttää kaulaansa, mutta muuten meni vallan mainiosti!
Tietenkin loppukäynnit maastossa ja sitten traileriin ja teillä matka kohti kotitallia!

000000 Varsa (i: Isä)
Selitystä