| Lempinimi | Milla | Sukupuoli | Tamma |
| Rotu | Englannintäysiverinen | Säkäkorkeus | 171cm |
| Syntynyt | CAS XIV | Ikääntyminen | CAS |
| Kasvattaja | Bianca McLion, USA (evm.) | Omistaja | R-Core |
| Voitto-, sijoituspros. | n.29,41%; n.82,35% | Statistiikka | 17: 5-5-0-2(-2) |
| Voittosumma | 605 000ve | Saavutukset | G1-voitto |
Milla on punk, jos hevosen voisi sellainen sanoa olevan. Se ei nimittäin aina toimi ihan niin kuin muut. Esimerkiksi haassa sen hevosystävät ryntäävät aina tekemään tuttavuutta toisiinsa, mutta Milla ei viitsi. Se painaa mielummin kohti heinäkasaa ja popsii parhaa palat suihinsa ennen kuin ystävät ehtivät. Sama taktiikka auttaa myös laukkakilpailuissa - muut yrittävät kiilata ensimmäiseksi, Milla säästää voimiaan ja voittaa loppusuoralla. Hoidettaessa moni voisi kuvitella Millan olevan jokin aivan tavallinen kouluratsu, niin nätisti se käyttäytyy ja päätään ojentautuu oikein nautiskellen harjattavaksi. Silloin harvoin, kun jollakin on aikaa ihan varta vasten puunata Milla , se alkaa ajan kanssa hörisemään ja röhähtelemään tyytyväisenä. Taputtelut ja kaikki tamma ottaa vastaan kiitellen nyökyttämällä ja antamalla ylähuulellaan selkähierontaa omille rakkaille ihmisilleen - tai vaikka seinälle, ellei niitä ihmisiä ole tarpeeksi lähellä. Kaikenkaikkiaan Milla-kulta on helppo ja miellyttävä harjata ja käsitellä.
Satuloinnin aikanakaan se ei nosta päätään ja korviaan pystyyn innosta sekaisin, kuten laukkaratsutoverinsa. Ei, meidän Milla vain vähän vilkaisee sivusilmällä hoitajansa tekemisiä silloin tällöin, ja pullistelee ahkerasti satulavyölle. Pullisteluun paras lääke on joko hieraista tammaa satulavyön kohdalta rystysillä pari kertaa, tai taluttaa sitä tallipihassa muutama rinki. Vyön nykyminen on aivan turhaa, koska se ei vain kiristy, niin suueksi Milla saa puhallettua treenatun pyykkilautavatsansa.
Suitsintakin on melkoisen helppoa. Kuolaimia saa vain tarjota nätisti ja vetää niskaremmiä sitten varovasti korvien taakse, kun Milla poimii kuolaimet pehmeästi hoitajan kämmeneltä. Tamma nostelee päätään hieman, kun pitäisi niitä remmejä kiinnittää, mutta ei sen kummempaa.
Taluttamisessa ei muuten ole koskaan ollut mitään ongelmaa muuten kuin radalle mentäessä. Sinnepäin Milla ottaa aina muutamia raviaskeleita silloin tällöin, ja säikähtää kamalasti liian pitkien jalustimien läpsähtäessä sen kylkiin. Jos joku jockeyistä haluaa pitkät jalustimet, ne nostetaan satulan päälle ristiin talutuksen ajaksi.
Yksi, kaksi ja lähtö. Starttiharjoituksissa Milla vapisee ennen jockeyn lähtömerkkiä. Se ei pelkää eikä jännitä, vaan valmistautuu niin innokkaasti. Ihmisen homma on siinä vaiheessa rauhoitella hevosta sen verran, ettei se muuta lihaksiaan kireiksi puupökkelöiksi, mutta toisaalta ei Millaa saa myöskään vaivuttaa uneen tai muuta sellaista. Hieman sopivaa kireämmässäkin vireystilassa startti on loistava.
Kun harjoitellaan lyhyitä matkoja, ei Milla hakeudu heti kärkeen, niin kuin suurin osa sen tovereista. Ehkä edellämainittu taktiikka olisi nimen omaan lyhyillä matkoilla paras mahdollinen voittoa ajatellen, mutta tämä tamma on keksinyt juuri itselleen sopivan keinon. Sen jalat ovat voimakkaammat ja pidemmät, kuin muilla, ja niinpä se saa aivan viimeisellä sadalla metrillä aikaan sellaisenkin kirin, että ei mahdolliseksi uskoisi. Jockeyn kannattaa mukautua tähän taktiikkaan, koska alussa juoksemaan pakotettuna Milla hyytyy loppusuoralla.
Rauhallinen ratsastus ei tule kuuloonkaan, ellei ympärillä ole metsää ja elleivät muut hevoset ole kaukana. Kilpailuvietti vie jo tyhjälläkin radalla tai kentällä, ja vaikka metsän puiden humina rauhoittaa, ystävät taas kiihdyttävät Millaa. Onneksi käveleskely käy edes yksin.
Kilparadalla Milla vapisee lähes vaarallisen näköisesti keskittymisensä ja pienen jännityksensä vuoksi. Vaikka tamma näyttää hurjalta, tutut voivat lähestyä sitä vaaratta. Sen järki pysyy päässä, vaikka koko ruumis vapisee, ja tamma rauhoittuukin jonkin verran, kun joku tuttu vähän taluttelee ja pitää päästä kiinni. Se säikkyy kyllä helpommin, mutta rauhoittuu yhtä helposti, kuin kotona.
Itse kisatilanteessa Milla haluaa juosta kuten kotonakin. Sille ei kelpaa mahdollisen uuden jockeyn erilainen tyyli, vaan se päättää itse. Parhaita tuloksia saavutetaankin sillä, että jockey vain mukautuu tämän ratsun liikkeisiin ja antaa sen mennä. Ei se kurveissakaan kaadu, vaikkei sitä hidastaisi, koska kyllä se osaa vauhtinsa ihan itse säädellä.
| i. King Andorra xx, evm. |
ii. King Wing xx, evm. |
| ie. Andorra Anonymous xx, evm. | |
| e. Sweet Milano xx, evm. |
ei. Milano xx, evm. |
| ee. Sweets! xx, evm. |
maiden: 5, allowance: 5, G3: 3, G2: 2, G1: 1
2-vuotiskausi
14.06.-10, Laukka maiden (LJ) 6f - 7/12, 0ve
18.06.-10, Laukka maiden (LJ) 5f - 11/15, 0ve
25.07.-10, Laukka maiden (LJ) 8f - 5/6, 2000ve
3-vuotiskausi
08.08.-10, Laukka maiden (LJ) 7f - 2/7, 7500ve
09.08.-10, Laukka maiden (LJ) 7f - 4/10, 4000ve
27.08.-10, Laukka maiden (LJ) 6f - 1/12, 25000ve
06.09.-10, Laukka allowance (LJ) 1800m - 2/9, 15000ve
29.09.-10, Laukka allowance (LJ) 1300m - 8/10, 0ve
01.10.-10, Laukka allowance (LJ) 7f - 5/8, 3500ve
4-vuotiskausi
08.11.-10, Laukka allowance (LJ) 6f - 2/8, 15000ve
29.01.-11, Laukka allowance (LJ) 6f - 1/9, 35000ve
01.01.-11, Laukka G3 (LJ) 7f - 4/5, 17000ve
5-vuotiskausi
03.02.-11, Laukka G3 (LJ) 7f - 2/8, 51000ve
05.02.-11, Laukka G3 (LJ) 7f - 1/4, 85000ve
09.02.-11, Laukka G2 (LJ) 1200m - 2/5, 60000ve
14.02.-11, Laukka G2 (LJ) 7f - 1/6, 95000ve + gift basket
17.02.-11, Laukka G1 (LJ) 6f - 1/3, 19000ve